Enkeleitä, onhan heitä

Kanneltalossa askarreltiin joulua odotellessa ihania enkeleitä rautalangasta ja lasihelmistä. Malleja oli useita ja ne muokkautuivat askartelijoiden käsissä toinen toistaan suloisemmiksi jouluenkeleiksi.

Oma suosikkimallini olivat ehdottomasti nämä pikkuiset seisovat enkelit, jotka nyt koristavat kirjahyllyä ja välkehtivät ihanasti tuikkujen valossa.

Enkelit on tehty Seija Lindströmin ohjetta mukaillen.





Pikkuenkelin tekoon tarvitaan:

noin 70 cm ohutta rautalankaa ( n. 0,3 mm), pieniä kultaisia siemenhelmiä (10/0) 8 sädekehään ja 20 kumpaankin siipeen, yksi isompi helmi pääksi, 29 (0,6 mm) särmikästä helmeä mekkoon sekä yksi läpikuultava siemenhelmi kaulaan



Aloita enkelin teko pujottamalla sädekehän helmet langan keskelle. Pujota sitten langan päät vastakkaisilta puolilta päähelmen läpi ja sitten yhdensuuntaisesti kaulahelmen läpi. Pujota sitten langan päät jälleen vastakkaisilta puolilta ensimmäisen mekkohelmen läpi. Tee tämän jälkeen siivet ja tuo lanka jälleen vastakkaisilta puolilta ensimmäisen mekkohelmen läpi. Enkelin mekko rakennetaan samaan tapaan pujottamalla helmikerrokset vuorotellen etu- ja takapuolelle. 2 helmeä eteen (langan päät jälleen vastakkaisilta puolilta helmien läpi), 2 taakse, 3 eteen, 3 taakse jne.


Isompia enkeleitä syntyy helmien määrää ja hameen kerroksia lisäämällä. Keskikokoisen enkelin siivissä on 30 siemenhelmeä ja mekossa 41 särmikästä helmeä. Isoimman enkelin siivissä siemenhelmiä on 40 ja mekossa särmikkäitä 55.

Nasun hellokitty -tyyli

Mentiin kylään, lapsi ovella vastaan. – Täti onko sulla langat mukana? – Ei taida nyt tällä kertaa olla. – Voikko sä tehdä Nasulle mekon? – Voin varmasti joskus tehdä, mutta tänään ei oikein onnistu. – No mutta voikko kuitenkin tehdä jooko?

– Hmm… minkäslainen sen pitäisi olla? – No vaaleanpunainen tietenkin (näyttää kuvaa). – Okei… no otetaanko mitat Nasusta, niin voin myöhemmin kokeilla. Mitataan, kuvataan ja piirretään, sitten neiti lähtee naapurinpojan synttärikemuihin.

Kolmen tunnin päästä hän palaa kotiin.
- Mitä, eikö Nasulla vieläkään ole mekkoa!?!

Vähän pidempään siinä meni, mutta ihan on näköinen, eikö :).

Lanka: Novita Wool.
Puikot: 3,5. Virkkuukoukku 3,5.

Helma: Luo 80 s, neulo sileää haluttu helman pituus. Kavenna 1 krs aikana joka 4. s  pois, jää 60 s. Neulo 1 krs sileää. Jaa työ kolmeen osaan: etukappale 27 s, takakappaleet 13 s, päättele kainaloissa 3 s.

Oikea takakappale: Neulo sileää 12 krs, päättele niskasta 7 s, neulo jäljellä olevilla 6 s:lla vielä 4 krs, päättele olka.

Vasen takakappale: Lisää heti alussa nappikaitaleeksi 5 s, yhteensä siis 18 s.

Etukappale: Neulo sileää 8 krs, päättele kaula-aukosta 15 s, neulo jäljellä olevilla 6 s:lla vielä 8 krs, päättele olat.

Viimeistely: Ompele olat yhteen. Viimeistele kaula-aukko ja kädentiet virkkaamalla 1 krs kiinteitä silmukoita, katso että napille jää sopiva reikä. Virkkaa helmaan ensin 1 krs kiinteitä silmukoita, sitten pykäreuna: kiinteä s, kolme pylvästä samaan silmukaan, kiinteä s. Toista tätä 3 s levyistä kuviota.

Valkoinen kaulus: 1 krs kiinteitä silmukoita, toinen krs vain puoliväliin eli 12 s, käänny, kolmas krs 7 s, neljäs krs 5 s, vedä lanka läpi silmukasta. Ompele kalus kiinni mekkoon.
Ompele nappi niskaan. Höyrytä mekko.

Rusetti: Luo 12 s, neulo kaventaen 1+1 s joka 2. krs (8 s pois 8 krs aikana). Keskellä leveys on 4 s. Tee toinen puoli päinvastoin, leventäen 1+1 s joka 2. krs kunnes silmukoita on 12, päättele. Pieni rusetti on kooltaan puolet tästä. Ompele rusetit keskeltä yhteen. Kiinnitä solmiamisnauha.

Nuken koti

Erään mummon vanha lääkekaappi sai uuden elämän nuken kotina. Täyspuisen kaapin sisäpuoli tapetoitiin, muutoin maalipinnat saivat olla sellaisenaan.

Kaunispiirteinen neito matkusti Suomeen silloisesta Leningradista, Neuvostoliitosta 1970-luvun lopulla. Neidon velimies on sittemmin kadonnut maailman melskeisiin, ja varmaan siksi hänellä on vähän surumielinen ilme.

Tapetti on tilausmallistoa, ehkä kanadalainen vinyylitapetti. Isompana pintana sitä on tämän huoneen kahdella seinällä. Taitavat vanhempani tapetoivat ne keväällä 2010.

Pumpkin pie

Halloweenin kunniaksi tehtiin perjantaina kurpitsapiirakkaa. Valmistus ei mennyt ihan niin kuin Strömsössä, mutta lopputulos oli siitä huolimatta suussasulavan herkulllinen.

Pohja:

150 g voita
3 ¾ dl vehnäjauhoja
1 rkl sokeria
ripaus suolaa
1 rkl kylmää vettä

Täyte:

5 dl kurpitsasosetta
2 dl kuohukermaa
2 rkl tummaa rommia
1 ½ dl fariinisokeria
1 tl vaniljasokeria
3 kananmunaa
1 ½ tl kanelia
1 tl jauhettua inkivääriä
ripaus jauhettua neilikkaa
½ tl suolaa

Päälle:

1 dl kevyesti rouhittuja pekaanipähkinöitä
½ dl fariinisokeria
nokare voita

Tee ensin kurpitsasose. Leikkaa n. ½ kg painava kurpitsa isoiksi lohkoiksi kuorineen ja poista siemenet. Paahda lohkoja 175º uunissa 40–60 minuuttia pehmeiksi. Koverra lusikalla liha irti kuorista ja soseuta.

Valmista pohja sekoittamalla jauhot, suola ja sokeri ja nyppimällä kuutioiksi leikattu voi nopeasti jauhojen joukkoon. Lisää vesi tarvittaessa. Painele taikina korkean piirakka- tai irtopohjavuoan pohjalle ja reunoille. Esipaista pohjaa 200º uunissa 15 min. (Käytä painoa, jotta reunat eivät valu alas: aseta pohjan päälle leivinpaperi ja sen päälle esim. foliopaino tai kuivia herneitä/riisiä tms.)

Valmista täyte sekoittamalla kaikki ainekset. Kaada täyte pohjan päälle ja laita takaisin uuniin noin 40 minuutiksi (tai kunnes täyte on jähmettynyt). Valmista sillä aikaa päällinen. Rouhi pähkinät kevyesti ja laita niiden kanssa kasariin fariinisokeri ja voi. Kuumenna miedolla lämmöllä kunnes voi alkaa tiristä ja sokeri muuttuu paahteisen ruskeaksi. Levitä seos sitten täytteen päälle ja anna paistua vielä noin 15 min.

Anna jäähtyä tai olla jääkaapissa yön yli. Tarjoile sellaisenaan tai vaniljajäätelön tai kermavaahdon kanssa.