Raitalapaset

Raidathan ovat aina muodissa, eikös vain?

No, ainakin meidän tämän joulun lahjapakettien valkeita lapasia koristavat iloisenväriset raidat.

Matkajoulukalenteri

Erään talven tytär vietti kaukana kaukana ranskanmaalla. Syksyn mittaan pohdiskelin, ettei joulu varmaan sielläkään voi tulla ilman joulukalenteria. Tuumasta toimeen, ja suunnittelemaan sellaista mallia, jonka voisi postittaa, ja jonka kautta ystävätkin voisivat toivottaa hyvää joulun aikaa.

 Aloitin etsimällä kauniita kuvia talvimaisemista. Niitä yhdistellen piirsin kirjontakaavan korkeaan, kapeaan kalenteriin, johon voi kiinnittää 24 kirjekuorta.

Hankin kirjontakangasta ja kirjoin siihen ristipistoin talvi-iltaisen kylämaiseman, tähtitaivaan sekä päivien numerot. Sitten reunustin kalenterin hopeakankaalla ja kiinnitin solmiamisnauhat numeroiden kohdalle. Kirjominen ei ole ihan suosikkilajini ja ilahduin kovasti, kun kalenterista tuli niin kaunis.

Ystäville ja sukulaisille lähetin viestin, jossa pyysin kalenteriin joulutervehdyksiä - kirjeitä, piirustuksia, kortteja ja muuta kuoreen sopivaa. Postia alkoi pian tulla ja tervehdyksiä riitti jokaiselle päivälle, monille kaksikin.

Varovasti laitoin rei'ät kuorien kulmiin ja merkitsin päälle numerot, minkä päivän kohdalle kukin kuuluu. Sitten vain kaikki pakettiin pienen ohjeen kera ja posteljoonin kuljetettavaksi, lämpimin toivotuksin.

Rakas joulukalenteri

Joulun odotukseen kuuluu tietenkin joulukalenteri, niin pienillä kuin suurillakin lapsilla.

Tyttären joulukalenterissa on 24 pientä pussukkaa, joihin ilmestyy aina marraskuun viimeisenä päivänä - tonttujen syntymäpäivänä - milloin minkäkinlaista täytettä. Kaikki eivät aina mahdu pusseihin vaan ripustetaan niihin kiinni, ja onpa joskus lahjanauha vienyt pussista aina pöytälaatikkoon tai kirjahyllyyn asti.

Kalenteri on syntynyt parikymmentä vuotta sitten eräänä syksynä, jolloin pennejä oli vähän, mutta iloa ja tekemisen riemua sitäkin enemmän.

Punainen taustakangas on peräisin isoveljen Volvo Amazonin verhoilusta, siis ajalta ennen suurta lumituiskua. Kuusen vihreä silkki taitaa olla isän 70-luvun nahkatakin vuorikangasta ja lahjapussit olen saanut äidiltä nuoruusvuosinani, karamelleilla täytettyinä. Lahjoina ovat varmaan tulleet myös kuusenkoristeet.