Joulupussi

Palloista se alkoi. Novita oli laittanut pakettiin kaiken tarvittavan - jouluiset langat, koivupuiset puikot ja tarkat ohjeet. Tuumasin, että ehkäpä tästä saisi mukavan lahjan tonttujen kuljetettavaksi.

Kun pääsin jyvälle, palloja oli kiva tehdä ja ne valmistuivat aika nopsasti. Aloitin helpoista raidallisista ja siirryin sitten kuvioituihin. Sydänmallin piirsin itse, tähden ohje tuli paketissa. Vuorasin pallot joustavalla nailonilla ja täytin vanulla.

Rupesin sitten pohtimaan postitusta. Minkälainen rasia, laatikko, pussi tai paketti olisi kiva? Kun punaista lankaa oli reilusti jäljellä, ajattelin kokeilla osaisinko tehdä siitä jouluisen pussin.

Aloitin neuleen samalla tavalla kuin pallot, mutta jatkoin levennyksiä kunnes työn korkeus oli 10 cm ja työssä 140 silmukkaa. Sitten neuloin suoraa 8 cm verran.

Tässä oli sopiva kohta koristekuviolle. Suunnittelin sen itse niin, että langanhypyt nurjalla puolella jäivät melko lyhyiksi. Kuviossa on kymmenen sydäntä, lumipalloja sekä yhden silmukan hipsuja.

Kuvion jälkeen neuloin punaista 4 cm. Sitten tein re'ityksen solmiamisnauhaa varten, neulomalla 10 silmukan välein 2 oikein yhteen ja lisäämällä puuttuvat silmukat taas seuraavalla kerroksella. Otin punaisesta kerästä solmiamisnauhaa varten kolme kappaletta kahden metrin pituisia lankoja. Sitten neuloin sileää punaista kunnes lanka loppui, noin 9 cm verran. Pussin suu rullautuu voimakkaasti, joten siinä saa olla korkeutta reilusti.

Solmiamisnauhan tein neljästä langasta: kolme punaista ja yksi valkoinen. Kiinnitin lankanipun toisen pään tuolin selkänojaan ja pyöritin nippua toisesta päästä, kunnes se kahtia taitettuna kiertyi sopivan tiukalle. Molempiin päihin solmu ja kaunis nauha oli valmis. Siitä tuli noin 85 cm pituinen.

Tästä pussista tuli noin 25 cm leveä ja 34 cm korkea. Kun täytetty pussi on solmittu kiinni, se nököttää paikallaan noin 17 cm korkuisena. Sisälle mahtuivat nuo joulupallot sekä kolme pientä sydänkarkeilla täytettyä pussia.

Kuvionauhan mallikerta, toistuu kymmenen kertaa:

Joulupallot, mukaeltu Novitan ohjeesta:

Luo punaisella langalla 12 s ja jaa ne neljälle puikolle, 3 s kullekin. Älä neulo ylimääräistä aloituslankaa neuleen sisään, tarvitset sitä myöhemmin rei'än sulkemiseksi. Aloita kirjoneule suljettuna sileänä neuleena ruutupiirroksen 1. kerrokselta ja toista 3 silmukan mallikerta 4 kertaa. Neulo piirroksen kerrokset 1-32. Pujota aloituslangan pätkä luontikerroksen silmukoiden läpi ja kiristä reikä umpeen. Ujuta vuorikangas pallon sisälle ja täytä se vanulla.

Päätä seuraavan kerroksen alusta 9 s ja neul lopuilla 3 silmukalla tuppiloa ripustuslenkiksi: neulo 3 silmukkaa oikein, älä käännä työtä vaan siirrä silmukat sekä lanka puikon toiseen päähän ja neulo jälleen 3 s oikein. Toista kunnes tuppilon pituus on noin 10 cm. Katkaise lanka, pujota se tuppilon 3 silmukan läpi sekä pääteltyjen 9 silmukan läpi ja kiristä reikä umpeen.

Raitapallojen raidat ovat yhden ja viiden kerroksen korkuiset. Muille palloille on kuviopiirrokset:

Tarvikkeet:

Novita Nalle-lankaa, yksi 100 gr kerä punaista ja jonkin verran valkoista. 75% villa, 25% polyamidi. Sukkapuikot numero 3. Pussin neulomiseen puikkoja tarvitaan 7-8 kpl, tai lyhyet pyöröpuikot. Tiheys 25 s ja 30 krs sileää neuletta = 10 cm. Täytteeksi joustavaa ohutta vuorikangasta sekä vanua.

Suloiset kaksiväriset vauvan tossut

Maailmaan on kuulemma tulossa uusia pikkuihmisiä! Jotain suloista täytyi siis kehitellä tulevia vanhempia ilahduttamaan. Kevään 2009 Novita-lehdestä löytyi tämä ihastuttava ohje ja ompelulaatikosta vielä muutama kerä lankaa. Ei muuta kuin puikot heilumaan..

Nyt tossut vielä pakettiin, niin ne ehtivät jouluksi Itävaltaan.

Kurpitsalyhdyt

No nyt on, ihan sellaiset oikeat! Kurpitsalyhdyt, itse kasvatetut ja kaiverretut. Eikä se niin vaikeaa ollut.

Kasvatusosuus sisältää kastelua ja ihmettelyä.

Keväällä otetaan yksi siemen, istutetaan se mullan kanssa pieneen purkkiin ja kasvatetaan taimeksi. Näitä kannattaa tehdä useampia, ylimääräiset voi aina lahjoittaa ystäville. Alkukesästä taimet siirretään puutarhalle, kun ei ole enää yökylmiä. Kesän mittaan hämmästellään, kuinka mahdottomasti ne tekevät vartta ja lehtiä. Syksyllä etsitään piiloutuneet kurpitsat ja korjataan sato  juuri ennen yöpakkasia. Pyhäinpäivään asti kypsytellään keittiössä omenoiden kanssa, pienen liinan alla.
 

Taiteellinen osuus sisältää sommittelua, piirtämistä ja leikkaamista.

Hattu leikataan irti ja kurpitsa tyhjennetään, varoen kolhimasta sitä. Hedelmälihasta kiehautetaan ja tehosekoitetaan sosetta. Siemenet paahdetaan suolan ja oliiviöljyn kera. Tyhjä kurpitsa sekä hattu huuhdellaan etikalla, jotta lyhty säilyy pidempään. Ja vihdoin kaiverretaan piirroksen mukaan silmät, nenä sekä suu.














Hieno lyhty asetetaan näkyvälle paikalle ihailtavaksi, ja kynttilään tuikataan tuli.

Happy Halloween!

Pinkkiä pikkuneidille

Virkkailin kerran käydessäni sinivalkoista isoäidin neliötä, joka tulee aikanaan tyynynpäällisen koristeeksi. - Miltähän se näyttäisi jos siinä olisikin pinkkiä? Kun minun uusi oma huone on sisustettu pinkillä.

No, ei hullummalta.

Langat:  Maxi Novitaa oli vielä vähän jäljellä, 60% puuvillaa ja 40% akryylia. Värit valkoinen ja pinkki, 011 ja 258. Samaa en enää löytänyt, joten ostin jatkoksi samanpaksuista Red Heart Sun -lankaa, 50% puuvillaa ja 50% akryylia. Värit roosa ja pinkki, 335 ja 337, pesuohje 30 C.

Ohje:

Virkkaa kaksi haluamasi kokoista isoäidin neliötä. Ohje löytyy vaikkapa Torkkupeitosta.

Leikkaa tyynyn päällipalat vahvasta puuvillakankaasta. Ne saavat olla joka puolelta pari senttiä virkattua neliötä suuremmat. Itse jätin yhden sauman tilalle kankaan taitteen. Kiinnitä virkattu neliö kankaaseen yhdellä reunatikkauksella ja lisäksi keskeltä, muutamasta kohdasta.

Ompele sitten kankaat yhteen niin, että yhdelle reunalle jää aukko sisätyynyä varten.

Tee sisätyyny haluamastasi kankaasta, esimerkiksi vuoriviskoosista. Se saa olla samansuuruinen kuin päällinenkin on. Täytä vanulla ja ompele täyttöaukko kiinni. Sujauta sisätyyny päällisen sisään.

Ompele sisus ja päällinen kahden kulman saumavaroista toisiinsa kiinni, niin sisusta ei mene leikkiessä kovin myttyyn. Ompele sitten täyttöaukko siististi kiinni.

Pyöreä pikkutyyny on tehty virkkaamalla kaksi pyörylää, esimerkiksi Kukkia kukille ohjeen mukaan. Tyynyn päälliosat, sisätyyny ja kokoaminen kuten isommassakin. 

Minttusuklaa -juustokakku

Mitä tehdä kun kaapista löytyy puolikas pussi Marianne Crush -rouhetta?

No leivotaan kakku tottakai!

Pohja:

14 kpl Domino-keksejä

50 g margariinia

Täyte:

4 liivatelehteä

200 g maustamatonta tuorejuustoa

2 dl maustamatonta maitorahkaa 

2 tl vaniljasokeria

2 dl kuohukermaa

Marianne Crush -rouhetta

Puoli levyä tummaa minttusuklaata (noin 70%)

Koristeluun:

Toinen puoli minttusuklaa-levystä

Mantelilastuja, nonparelleja...

Murskaa keksit ja sekoita joukkoon sulatettu margariini. Painele seos leivinpaperilla vuoratun irtopohjavuoan pohjalle ja laita vuoka jääkaappiin odottamaan. Pilko tai höylää juustohöylällä suklaalevy pieniksi palasiksi .

Liota liivatelehtiä kylmässä vedessä noin kymmenen minuuttia. Sekoita juusto, rahka ja vaniljasokeri. Vaahdota kerma. Sekoita se yhdessä Marianne crush -rouheen ja suklaapalojen kanssa seokseen.

Kuumenna ½ dl vettä ja liota pehmenneet liivatteet siihen. Kaada ohuena nauhana täytteen sekaan. Ota vuoka jääkaapista ja kaada täyte keksipohjan päälle.

Hyydytä kakkua jääkaapissa vielä 4 tuntia tai yön yli. Koristele pinta rouhitulla suklaalla, mantelilastuilla tai nonparelleilla.

Verhoille uusi elämä

Puutarhalla oli kivan kokoiset, mutta kovin kuluneet tuolinpehmusteet. Halusin uudistaa ne ja valitsin päälliseksi kälyltä saamani sinivalkoisen verhon. Kangas on tukevaa englantilaista sisustuspuuvillaa ja siinä tuntuu olevan myös jonkinlainen pintakäsittely. Pehmusteet oli helppo tehdä ja ne syntyivät nopsasti.

Kangasta jäi sen verran, että siitä sai mukavan kassin, vaikkapa rantapäivää varten. Olin säästellyt mitoiksi vanhaa matkatoimiston mainoskassia, se kun oli hyvän mallinen, ja nyt pääsin siitä vihdoin eroon. Uudessa kassissa on reilut kantohihnat, ulkopuolella yksi avotasku ja sisäpuolella vetoketjullinen tasku.

Kun kassikin oli valmis, hoksasin, että toinen verho on vielä kokonaan käyttämättä. Siitä tulikin mukavasti reilu pöytäliina.

Kangas: "Taco" - an exclusive prestigious design, 100% cotton, printed in United Kingdom.

Neulepallot

Pienten ihmisten iloksi kehiteltiin viime jouluna tällaiset neulepallot. Netti vilisi monenlaisia pallojen neule- ja virkkuuohjeita, käyttöön valikoitui yksi yksinkertaisimmista. 

Kuudesta samankokoisesta neliöstä syntyi kuin syntyikin pallo kun täytettä sullottiin sisään tarpeeksi. Niksipirkan inspiroimana täyte laitettiin ensin sukkahousuun, jotteivat pumpulit ajanmittaan tursua silmukoiden välistä ulos. Pumpulien keskelle piilotettiin vielä muovirasiassa kulkunen tai kaksi, jotta pallot kilisisivät mukavasti pyöriessään.

Saadusta palautteesta päätellen oikein onnistunut lahjaidea ;)

Puutarhatonttujen kotikoloja

Työväenopiston ohjelmassa oli hauskan kuuloinen kurssi. "Korista kukkapenkkiä keijutalolla ja luo pieniä salaisia ovia ja ikkunoita pihapuihin. Tee parvekkeelle ja pihapiiriin satumaisia majoja kotitontuille." - Tuonne on päästävä, tuumasi tytär.

Mukaan sai ottaa oksia, risuja, kääpiä, tuohenpaloja, sammalta, pieniä kiviä, mosaiikkia, simpukoita sekä kaikenlaista muuta tarpeellista...

Senkin askartelulaatikko tyhjennettiin. Puutarhalla oli kauniita, juuri leikattuja omenapuun oksia. Sammalta ja tuohta haettiin aina Haukivuorelta asti.

Ensimmäinen ilta ihmeteltiin, katsottiin kuvia ja suunniteltiin. Viikonloppu sujui sitten rattoisasti sahatessa, liimatessa, maalatessa ja rautalankaa kieputtaessa.

Muiden kurssilaisten työt tekivät minuun suuren vaikutuksen, ne olivat kauniita ja kekseliäitä.  Tytärkin askarteli vaikka mitä hienoa. Itse tuunasin simppelin mallin mukaan kolme mökkiä - litran maalipurkin ympärille oksista seinät, sitten erilaisia kokeiluja oviksi, portaiksi ja katoiksi.

Puutarhalla kotikolot ovat vähitellen löytäneet paikkansa. Pöllöntuvan kattosammalet on jo pari kertaa viety oravan- tai linnunpesään. Höpsö simpukkakatto tipahti ja meni sirpaleiksi. Ovenkahvoja, lampunkupua ja muuta pientä saa silloin tällöin liimailla takaisin paikoilleen. Remonttia siis riittää, mutta niin myös silmäniloa.

Kotikolot puutarhalla:   http://hetkiverannalla.blogspot.fi/2015/05/kotikoloja.html

Työväenopiston kurssit:   https://ilmonet.fi/ 

Päivänkakkaroita parvekkeella

Intianpeiton reunusten onnistumisesta rohkaistuneena otin parvekkeen päiväpeiton vihdoin uudelleen työn alle. Kangashan ostettiin Tallinnasta jo vuosia sitten. Muistan vieläkin myyjien ihmetyksen - Haluatteko todella viisi metriä?

Kyllä vaan. Kaunis pellavakangas on taitettu kaksinkerroin ja valkoisesta pellavasta ommellut reunukset ovat myös kaksinkertaiset. Peitto on siis samanlainen molemmin puolin. 

Työ jäi aikanaan pöydälle, kun en millään ymmärtänyt reunusten ompeluohjetta. Intianpeiton kanssa sen sitten selvitin, ja tämän ompelin ennen kuin niksit ehtivät unohtua.

Pari kesäistä kuvaa oli vielä lisättävä, kun heinäkuun aurinko paistoi niin ihanasti.

Pääsiäistyön piristys

Pääsiäisen työrupeamaa piristämään tuli taiteiltua tällainen herkku. Sitruunarahkaa, limemehua ja pohjaksi joulusta jäänyt piparipussin loppu. Päälle vähän suklaakastiketta sekä muutama nonparelli. Pääsin vihdoin testailemaan myös viime kesänä hankitut lehtimuotit.

Raitapaita

Kummitytön joulupaketti oli tällä kertaa pullollaan iloisia raitoja. Ihanan neulemallin inspiraatio löytyi Novitan ohjeesta, ja ohjetta hiukan mukailemalla syntyi tämä neuletakki. Sopivia nappeja etsittiin useammankin myymälän valikoimasta, kunnes Nappitalon hyllystä silmiin osuivat juuri oikean väriset suloiset kukkaset.

Neulojan mielestä lopputulos oli kerrassaan ihastuttava, pikku neiti taas kommentoi mallin olevan hiukan leveä. Jospa ensi kerralla saisi "sellaisen vartalonmyötäisen hämähänkinseitti-paidan" ?

Perhosverhot

Kevään kunniaksi ompelin parvekkeelle oikeat verhot. Aikani etsiskelin kangasta, joka ei juurikaan erottuisi ulkoa katsottaessa. No ihan huomaamattomat verhoista ei sitten tullut - mutta sitäkin kesäisemmät.

- Butterfly-pitsi, 100% polyesteri, Eurokangas.

Pienen pojan tilkkutäkki

Eräissä vauvakutsuissa päätettiin lahjojen ostamisen sijaan tehdä itse jotain pientä tulevalle pienokaiselle. Tilkkuja syntyi monenmoisia, osa neuloen, osa virkaten. Omien käsityötaitojen lisäksi apuna käytettiin Novitan isoäidinneliö -ohjetta.


Vaikka jokaisen tilkku oli omannäköisensä, ja vähän omankokoisensakin, saatiin niistä aikaan ihana lämmike pikkuprinssille.

Niin kuin laulussa sanotaan:
"Me erilaiset pienet tilkut liki toisiamme, nyt ollaan suuri lämmin peitto..."

Laatikkoleikkiä eteisessä

Hän on eteisen uusi asukas. Ei, hän ei ole itse tehty, vaan häntä on käyty parin kuukauden ajan ihastelemassa Kellopelin ikkunassa. Mittailtu ja laskeskeltu, hiplattu ja huokailtu. Eilen hän sitten saapui, ja oli heti kuin kotonaan. Tervetuloa.

Kellopeli: https://www.cityshops.eu/fi/kellopeli_lifestyle_clinic/

Pitkät raitasukat

Kummityttö sai jouluna lahjaksi raitasukat. Sellaiset oikein pitkät, että lämmittävät kunnolla. Arvelin kengänkooksi 35 ja sovelsin ohjeen erilaisista pitkien sukkien malleista sekä Novitan perusvillasukkien ohjeesta. Raitalangoista on mukava neuloa, kun täydentää niitä sävyyn sopivilla yksivärisillä.


Aloitin 60 silmukalla ja neuloin 1 o 1 n resoria viiden sentin verran. Jatkoin sileällä neuleella vaihdellen raitojen leveyttä. Kavensin neljä silmukkaa 25 sentin kohdalla, samoin 30 ja 35 sentissä ja vielä 2 silmukkaa kun vartta oli 40 senttiä.

Nilkkaan neuloin jälleen viiden sentin resortin ja sen jälkeen kantapään ja terän ohjeen mukaan. Terän koko pituudeksi tuli 22 senttiä.

Sukat olivat passelit ja pääsivät kuulema mukaan ratsastustunneille.

Novita: Hyvät perusvillasukat lapselle 7 Veljeksestä

Langat: 7 Veljestä sekä 7 Veljestä Raita
Puikot: Numero 4

Sushikurssilla

Sisko sai syntymäpäivälahjaksi lahjakortin työväenopiston sushikurssille. Muutaman kuukauden odottelun se vaati, mutta vihdoin marraskuisena sunnuntaiaamuna oltiin matkalla Kanneltaloon. Sisko oli päässyt kokeilemaan sushien rullausta jo aiemmin, minulle kaikki oli uutta ja ihmeellistä. Vaan eihän se niin vaikeaa ollutkaan! Ja lopputuloskin näyttää aika hyvältä, eikö?